Lapinlahden linnut lauloivat aikanaan: "Tero ja minä olemme ystäviä, vaikka täysin erilaisia, tykkäämme eri asioista..." Putous-hahmo Jani-Petterikin teki oman versionsa samaisesta laulusta. Google ja minä olemme kyllä ystäviä, aina kun etsin tietoa jostakin asiasta, menen Googleen. Google taitaa olla kaikkien käyttämieni koneiden netin kotisivuna.

Laitoin Googleen nimeni ja ensimmäisenä törmäsin kaimaani, joka on kampaajana Tampereella. Ensimmäinen tieto, jonka itsestäni löysin, oli Facebook-profiilini. Seuraavaksi tuli harrastuksen piiriin liittyviä asioita ja sitten löytyi lisää kaimoja. Vasta kuudennelta sivulta löytyi työnantajani sivut ja tietoni siellä. Hassua. Kuvahausta löytyi Facebook-profiilikuvani ja yksi kuva harrastusten parista. Googlen Analyticsiin en halunnut kirjautua, joten en hakenut numerotietoja tästä blogistani. Eipä tätä varmaan muut lue, kuin samoja tehtäviä tekevät henkilöt...

Olen ihan tyytyväinen, ettei minusta löydy kovin paljoa tietoa netistä. Haluan pitää tietyt asiat omana tai lähimpieni tietona. Sen takia en ole kovin aktiivinen Facebook-päivittäjä, koska mielestäni elämässäni ei tapahdu mitään niin ihmeellistä, että esimerkiksi vanhojen luokkakavereideni sitä tarvitsisi tietää.

Tehtävän myötä pääsin osallistumaan yhteisen tarinan kirjoittamiseen Google Documentsiin. Tunne oli samankaltainen kuin aikanaan lapsena kirjoitettiin paperille lauseittain kertomuksia niin, ettei edellisen kirjoittajan tekstistä nähnyt kuin viimeisen lauseen. Kun kaikki olivat kirjoittaneet, kertomus luettiin kokonaan ja nauru maittoi. Tällä kertaa kuitenkin näin edellisen tekstin. Kätevää, että eri puolilla asuvat ja työskentelevät ihmiset voivat kirjoittaa samaa kertomusta! On myös jännä nähdä, millainen kertomuksesta loppujen lopuksi tulee....